Metsäkanalintuja on metsoa lukuun ottamatta näkynyt kohtuullisesti, kuvassa teerinaarasNyt on tietysti näyttänyt siltä, että järjestelyrintamalla ei tapahdu mitään, kun huhtikuun blogi jäi väliin. Asia on kyllä ihan päinvastoin. Organisaatio käy kaikilta osin niin kuumana, että ei ole kirjoittamaan ehtinyt. Ja asiat ovat edenneet hyvin, ja elokuuhun voi hyvin katsoa luottavaisena. Bulletin II ilmestyy ihan kohtapuolin.

Apulaisratamestari on aina tyylikäs ja rauhallinen

Apulaisratamestari on tarkka tyttö. Peruskuntokauden aikana hän on lenkkivaatteita puettaessa aina hävinnyt jonnekin piiloon tavoittamattomiin, mutta kun keväällä puin maastokäyntiä varten hiukan erilaiset juoksuhousut jalkaan, häntä alkoikin heilua vimmatusti. No apulaisratamestari oli tietysti tervetullut mukaan. Muutama kerta ehdittiin käydä maastossa ennen kuin kelit kuumenivat niin, että en uskaltanut hänen terveyttään enää vaarantaa – apulaisratamestari ei tunnista kyytä kepistä (ja on hulluna kepinheittoon) ja yli 20 asteen lämpötiloissa 5-6 tuntiset maastopäivät ovat aika rankkoja.

Tätä kirjoitettaessa 64 rastipistettä noin 85:stä on tarkistettu ja lyöty kohdilleen. Maastolupia on kysytty niiltä maanomistajilta, joiden alueelle sijoittuu rasti tai joiden pihapiiriin läpi on odotettavissa enemmän läpikulkuliikennettä. Aika urakka on näiden reilusti yli 100 maanomistajan läpikäynti. Kiitos Jyrkille ja Heikille aktiivisesta puhelimen käytöstä.

Hirviä piisaa, tämä kuva juuri lumen alta paljastuneelta pellolta maaliskuulta
Monta kertaa olen maininnut, kuinka hiljaista ja autiota kisa-alueella on. Mielikuva on sen kun vahvistunut kevään aikana. Varsinkin Koskeljärven itäpuolella on todella rauhallisia metsiä. TuMen partiolaiset väittivät talven aikana nähneensä kilpailukeskuksen lähettyvillä suden jälkiä ja kyllä susi näihin metsiin todellakin mahtuu. Kisa-alue kuuluu melkoisella varmuudella Yläneen seudun seuratun susilauman reviiriin (https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/278515/Pantaseuranta+paljasti+Ylaneen+susien+reviirin+valtavaksi), mutta kauhea tuuri tietysti pitää olla, jos onnistuu suden kisan aikana näkemään. Löysin huhtikuussa maastokäynnillä kauriinraadon n. 300 m lähimmästä asutusta talosta, mutta voihan tuo olla jonkin muunkin kuin suden tappama. Saattoihan se kuolla vanhuuteenkin, siis olisi kokenut luontokappaleelle epäluonnollisen kuoleman. Emme kuitenkaan apulaisratamestarin kanssa jääneet kuolinsyytä varmistamaan.

Ilma lienee kisa-alueella puhdasta, jos naavan määrästä on mitään pääteltävissäSudelle riittää seudulla syötävää - vastaan on metsässä tullut metsäkaurista, valkohäntäkaurista ja hirveä. Suunnistukseen elukat vaikuttavat sillä tavalla, että kapeita riistauria on maastossa monin paikoin paljon. Niitä on hyvä juosta, mutta eivät tietenkään ole kartalla.

Omien maastokäyntien lisäksi maastossa on käynyt moni apulaisratamestari, siis muukin kuin tuo mukanani liikkunut hännällinen. He ovat tarkistaneet karttaa kisailijoiden todennäköisimmin kulkemilla rastiväleillä, että pystymme tuottamaan sellaisen kartan, jonka avulla pystyy hyvin arvioimaan eri reitinvalintavaihtoehtojen hyvyyttä. Maastokäyntien perusteella tullut esimerkiksi seuraava kommentti: ”Hienoa settiä keskellä erämaata”. Rastipisteitä valitessa olen pitänyt sellaista periaatetta, että kohteen pitää olla selkeä ja mielellään jollakin tavalla näyttävällä paikalla. Ja moni rasti onkin nätissä ympäristössä: avosuon tai järven rannalla, vanhan metsän avoimella kankaalla, komealla avokalliorinteellä tai mahtavan jyrkänteen juurella. No, on siellä muutama perinteinen hämäläis-/keskisuomalaistyyppinen pusikkorastikin – että Pirkanmaalta tulevat vieraatkin tuntevat olonsa kotoisaksi. Näille rasteille kannattaa suunnata ennemmin valoisalla kuin pimeällä. Kerron tästä teemasta varmaan lisää viimeisessä blogissa ennen kisaa.

Seuraava ilmoittautumisporras menee umpeen 31.5. – siis ihan näillä hetkillä!

Tuleva rastipiste – itkeäkö vai nauraako? Päätynyt maastoon niin kauan sitten, että silloiset ajourat ovat hävinneet jo aikaa sitten

Mehiläishaukka palasi Afrikasta kisametsiin toukokuun loppupuolella