Järjestelytoimikunta on nyt pitänyt kaksi kokousta ja kisaorganisaatio näyttää todella hyvältä! Johtoon, huoltoon, rakenteisiin, ratamestarointiin, tuloslaskentaan ym. on löytynyt osaavaa ja innokasta porukkaa. Ratamestaroinnin puolelta voin kehaista, että ratamestariryhmässä on kaksi todella kovaa tumelaista rogaajaa: Kristaps Jaudzems, joka on rogainingissa mm. voittanut Pohjois-Amerikan mestaruuden 2010 ja ollut MM-rogassa 2017 kolmas, sekä Janis Krumins, joka voitti 2017 rogainingin maailmanmestaruuden. Sen lisäksi meillä on valvojana Suomen kokenein roga-ratojen laatija Juhani Isaksson. Kumma jos ei näillä avuilla synny hyvää rataa.

Kilpailuajankohdaksi valitsimme viikonlopun 24.-25.8.2019, jona pitäisi olla sekä suunnistajille että partiolaisille sopiva. Suunnistuskalenterissa on tuolle viikonlopulle nuorten Jukola Turussa, joten Jukola-juoksijoiden vanhemmat ja huoltajat voivat hiukan säätämällä yhdistää Jukolan huoltotehtävät ja oman rogaamisen. Laittakaa harkintaan! Nämä kaksi kisaa ovat vajaan tunnin ajomatkan päässä toisistaan.

Ratamestaroinnissa ei ole vielä päästy maastotyöhön, kaiken maailman SM-suunnistukset ovat olleet etusijalla. Mutta laserkeilausaineisto on maastosta luotu ja alustavaa rastien paikan hahmotusta aloitettu. Prosessi menee niin, että ensin ratamestari heittää mahdolliset rastinpaikat kartalle ja sitten käy maastossa katsomassa, onko paikka sopiva. Jos ei, niin siirretään rastipaikkaa. Kunhan tässä päästy hiukan alkuun, niin sitten aktivoidaan kartoitusporukkaa, joka käy tarkistamassa rastien ympäristön kartan ja tarvittaessa tekee laserkeilauksen pohjalta tehtyyn karttaan muutoksia. Ja tietty jossain välissä Kristaps ja Janis kommentoivat kokonaisuutta. Hyvä tästä tulee!

Kilpailumaasto jakautuu useampaan luontotyyppiin. Erityisesti alueen pohjoisosassa on idyllistä varsinaissuomalaista viljely- ja kulttuuriseutua. Iso osa alueesta on rikkonaista, metsäautoteiden pilkkomaa. Eteläosassa sen sijaan on yksi Etelä-Suomen erämaisimmista alueista, Vaskijärven luonnonpuisto ja sitä ympäröivät laajat suo- ja metsäalueet. Koko alueen kiertämällä pääsee tutustumaan lähes kaikkiin mahdollisiin Etelä-Suomen maastotyyppeihin: erämaisia, luonnontilaisia soita, avokalliomaastoa, viljelysseutua, järvimaisemaa ja –rantaa sekä havukankaita. Myös suunnistuksellinen vaativuus vaihtelee, erittäin haastavista pienipiirteisistä alueista selkeisiin maastonmuotoihin. Sellaisenaan maasto antaa mahdollisuuden erinomaisen rogaining-radan suunnitteluun, sekä tossu- että pyöräsarjoille.

Yksi alueen helmistä on Koskeljärvi, joka on kansainvälisesti arvokas lintuvesi. Koskeljärvi on Lounais-Suomen suurin mökitön järvi. Koskeljärven rannat ovat melko luonnontilaisia, tarjoten rastipisteitä, joilta avautuu hienoja näkymiä järvelle. Koskeljärven alue kuuluu Natura 2000 -verkostoon monipuolisen linnustonsa ja suojeltavien luontotyyppiensä ansiosta. Jos kisassa meinaa pärjätä, on rasteja poimittava Koskeljärven rannoilta asti.

Toinen alueen helmi on eteläosan Vaskijärven luonnonpuisto. Vaskijärven luonnonpuisto on merkittävin keidas- eli kohosoita suojeleva alue lounaisessa Suomessa. Keidassoiden lisäksi on alueen suoluonnossa havaittavissa myös pohjoisia piirteitä, sillä alueelta löytyy myös aapasoita. Soiden keskellä ja reunoilla on osin kirveenkoskemattomia metsäsaarekkeita (www.luontoon.fi).

Vaikka Vaskijärvi on luonnonpuisto ja sellaisena kiellettyä aluetta, sen halkoo kaksi merkittyä vaellusreittä, joiden avulla toivomme osallistujien pääsevän tutustumaan Vaskijärven täysin luonnontilaiseen erämaaluontoon. Ratasuunnittelussa on mahdollisuus laatia hienoja haasteita sen suhteen, miten Vaskijärvi kierretään tai mahdollisesti lävistetään vaelluspolkuja pitkin. Ratasuunnitelmassa tulee pystyä huomioimaan myös se, mihin vuorokauden aikaan kuljetaan missäkin maastossa.

Kunhan päästään maastotyöskentelyssä vauhtiin ja maastosta on parempi lähituntuma, palaan tarkempiin vaikutelmiin.